Vikailmoitukset työaikana (06) 325 4187 | työajan ulkopuolella (06) 325 4151, 040 725 7900

Puhdistusteho

Påttin puhdistamolla on oma käyttölaboratorio, jossa tehdään kaikki puhdistamon ohjauksessa tarvittavat fysikaaliset ja kemialliset määritykset. Laboratoriossa tehdään vuosittain tuhansia määrityksiä puhdistamolle tulevasta ja mereen menevästä vedestä sekä lisäksi puhdistusprosessin eri vaiheista ja syntyvästä lietteestä.

Vuonna 2016 puhdistamolla saavutettiin seuraavat puhdistustehot:
 
- P 98 %
- N 66 %
- BOD7 95 %
- CODCr 85 %
 

Puhdistusteho koko vuoden keskiarvona oli siis fosforin suhteen 98 %. Kokonaistypen reduktio vuosikeskiarvona oli 66 %. BOD7 mittaa orgaanisen aineen biologista hapenkulutusta ja CODCr orgaanisen aineen kemiallista hapenkulutusta. Ohijuoksutuksia ei ole esiintynyt 18 vuoteen. 

 

Graafi: Fosforikuorma 1985 - 2016  (pdf - avautuu uuteen ikkunaan)

Graafi: Ammoniumtyppi 1997 - 2016  (pdf - avautuu uuteen ikkunaan)

 

Rehevyystason muutos Vaasan edustan merialueella:

Rehevyystaso määritellään mittaamalla Klorofylli-a, eli lehtivihreällisten planktonlevien määrä vedessä. Tulos on suoraan verrannollinen levämäärään ja siten meren rehevöitymiseen. BotniaLab Oy suorittaa meille vuosittain vesianalyysit. Rehevyysluokituksen on laatinut Pohjanmaan Vesi ja Ympäristö ry. Vuonna 2015 rehevyystaso nousi huomattavasti eteläiseen kaupunginlahteen valuvien jokien suuren ruoppausurakan takia. Ruoppausurakka jatkuu ainakin vuoteen 2018 asti, joten kaupungin merialueen rehevyystilan normalisoituminen voi kestää useita vuosia.

 

Rehevyystaso Vaasan edustan merialueella 1999 - 2014 >>   (pdf - avautuu uuteen ikkunaan)

Rehevyystaso Vaasan edustan merialueella 2016 >>  (pdf - avautuu uuteen ikkunaan)

 

 

Klikkaamalla kartan pisteitä näet viimeisten vuosien Klorofylli-a mittaustuloksia.

 

Fosfori, typpi ja rehevöityminen

Typpi ja fosfori ovat alkuaineita, jotka ovat osana monissa elämälle välttämättömissä yhdisteissä. Ilmasta noin 78 % on typpeä, ja fosforiyhdisteitä on kaikissa elävissä soluissa. Tämän takia fosforia ja typpeä käytetään lannoitteina pelloilla. Näiden ravinteiden biokemialliset reaktiot ja kulkeutumismekanismit ovat toki erilaiset. Fosfori kerääntyy kiintoaineeseen ja typpi puolestaan liukenee veteen. Meressä ravinnekuormitus kiihdyttää kasviplanktonin tuotantoa, mikä johtaa rehevöitymiseen.

Tärkeä tekijä rehevöitymisessä on fosforin ja typen suhde, joka määrää levätuotannon ohella myös eri levälajien esiintymistä. Fosforikuormituksen vähentäminen on tärkeämpää, sillä se on tärkeämpi levien lisääntymiselle. Typen merkitys ei ole niin yksikäsitteinen. Typpikuormituksen pieneneminen vähentää tiettyjä levälajeja, mutta tämä taas saattaa aiheuttaa sinilevien lisääntymistä, sillä sinilevät pystyvät ottamaan tarvitsemansa typen suoraan ilmakehästä. Tärkeää onkin siksi vähentää typen ja fosforin kuormitusta samanaikaisesti.

 

Uppdaterad 14.02.2017