Vikailmoitukset työaikana (06) 325 4187 | työajan ulkopuolella (06) 325 4151, 040 725 7900

 

Vesi janojuomaksi -kampanja sai alkunsa vuonna 2011 kun Vaasan kaupungin hammashuolto, sosiaali- ja terveystoimi sekä Vaasan Vesi yhdessä päättivät yrittää nostaa vedenjuonnin suosiota yläkoululaisten keskuudessa. Nuorison suosimien energiajuomien kielteiset vaikutukset näkyivät sekä hammas- että terveydenhuollossa, siksi nähtiin tärkeäksi kampanjoida veden terveysvaikutusten puolesta.

YK:n vesipäivä valittiin ajankohdaksi toteuttaa Vesi janojuomaksi -kampaja kouluissa.


Vuoden 2021 vesipäivän teema: Veden arvostaminen

Vuonna 1992 YK:n yleiskokous julisti maaliskuun 22. päivän maailman vesipäiväksi.

Vesipäivän tarkoituksena on lisätä tietoa vesivarantojen vaikutuksesta taloudelliseen tuottavuuteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

https://www.worldwaterday.org/


Vuoden 2021 Vesi janojuomaksi -kampanjan tallenne

 

 


Tästä voitte jatkaa keskustelua luokassa ja pohtia mm. seuraavaa:

  • Mitä vesi merkitsee minulle?

  • Millä tavalla vesi vaikuttaa minun kulttuurin käytäntöihin?

  • Mihin käytän eniten vettä?

  • Mikä tulee olemaan veden rooli minun tulevaisuudessa?

 


#Water2me

#WorldWaterDay


100 Syytä Juoda Vettä

Vuoden 2018 Vesi Janojuomaksi -kampanjan videokilpailun voitti Vasa Övningsskolanin luokka 8c.

 


Tiesitkö, että

  • Maapallon vedestä 97,5% on suolaista ja 2,5 % makeaa. Makeasta vedestä suurin osa on lumena tai jäänä. Vain noin 1 prosentti on ihmisten käytettävänä.
     
  • Puhdas vesi on ihmisoikeus. Silti noin joka kolmas ihminen maailmassa elää ilman puhdasta juomavettä ja yli puolella ei ole kunnollista vessaa ja viemäröintiä.
     
  • Suurta edistystäkin on tapahtunut: vuoteen 2000 verrattuna 1,8 miljardia ihmistä enemmän on päässyt puhtaan juomaveden ääreen ja 2,1 miljardia ihmistä on saanut käyttöönsä vessan.
     
  • Naiset tekevät yli 70 prosenttia vedenhakumatkoista paikoissa, joissa vedestä on pulaa. Moni tyttö ei ehdi käydä koulua, koska vedenhakuun kuluu niin paljon aikaa. Monen tytön koulunkäynti keskeytyy myös siihen, ettei koulussa ole vessaa tytöille.
     
  • Ilmastonmuutos vaikuttaa veteen: se lisää sään ääri-ilmiöitä, kuten pitkiä kuivia kausia ja poikkeuksellisen runsaita sateita. Saasteet ovat yksi vakavimmista vedenpuutteen aiheuttajista.
     
  • YK:n arvioiden mukaan päivittäinen tarve juomiseen, ruoanlaittoon ja peseytymiseen on noin 50-100 litraa. Jokainen suomalainen käyttää keskimäärin 155 litraa vettä vuorokaudessa.

Lähde: YK-liitto


 

Päivitetty 05.03.2021