Vikailmoitukset työaikana 06 325 4187 | työajan ulkopuolella 06 325 4151, 040 725 7900


Kuva: Jaakko J. Salo

Påttin jätevedenpuhdistamo

Påttin puhdistamo sijaitsee Palosaarella meren rannalla. Laitoksessa puhdistetaan koko Vaasan kaupungin jätevedet sekä osa naapurikuntien Mustasaaren ja Maalahden jätevesistä.

Jätevesien määrä vaihtelee vuosittain johtuen sade- ja sulamisvesien määrästä, ja on 6-7 milj. kuutiota vuodessa.

Jätevesien mereen laskemiseksi tarvitaan ympäristölupa Länsi- Ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta. Ympäristöluvassa määritellään ehdot, jotka puhdistetun jäteveden on täytettävä, jotta se voidaan päästää mereen.

Uusien lupaehtojen mukaan (10.7.2017) puhdistustehon on oltava vähintään 95 % sekä orgaanisen aineen (mitattuna biologisena hapenkulutuksena, BOD7) että fosforin suhteen. Orgaanisen aineen kemiallisen hapenkulutuksen, CODCr puhdistustehon pitää olla vähintään 85 %. Lisäksi laitoksen pitää poistaa typpeä vuositasolla 70 %. Typenpoistoteho lasketaan vuosikeskiarvona ja vain siltä ajalta, jona tulevan jäteveden lämpötila on yli 12ºC. 

 

Suurimmat sallitut eri aineiden pitoisuudet puhdistetussa jätevedessä ovat seuraavat:

BOD7 10 mg/l | CODCr 75 mg/l | fosfori 0,3 mg/l

 

Jätevedenpuhdistamolla on oman käyttölaboratorion lisäksi myös automaattinen valvontajärjestelmä, joka analysoi jätevettä kaikissa prosessin eri puhdistusvaiheissa ja ilmoittaa häiriöistä. Koska puhdistusprosessi on biologinen, on se myös hyvin herkkä muuttuville tekijöille.

Lue lisää puhdistustuloksista >>


Viemäriverkostoon kuuluu yli 130 jätevedenpumppaamoa Vaasan ja naapurikuntien alueella.

 


Esikäsittely

Kun jätevesi saapuu pumppaamoilta puhdistamolle, se johdetaan ensin esikäsittelyn läpi. Täällä siitä poistetaan ensin kiinteät jätteet kuten paperi, muovi ja tekstiilit ym. viemäriin sopimaton tavara, sitten hiekka. Hiekkaa tulee puhdistamolle sade- ja sulamisvesien mukana. Noin 30% jätevedenpuhdistamolle tulevasta vesimäärästä koostuu näistä laskuttamattomista ns. hulevesistä.

Esikäsittely-yksikkö koostuu kahdesta porrasvälpästä sekä hiekanerotusaltaista. Likainen hiekka kerätään lavalle ja viedään kaatopaikalle. Porrasvälpiltä tuleva välpejäte kuljetetaan Westenergylle poltettavaksi.

 

 

 


Esiselkeytys

Vuonna 2011 otettiin käyttöön uusi esiselkeytysyksikkö, jonka tarkoituksena on poistaa osa laitokselle tulevasta kuormasta ennen biologista käsittelyä. Kiinteän materiaalin annetaan laskeutua altaiden pohjalle, josta se johdetaan lietteenkäsittelyyn kuivattavaksi. Esiselkeytyksessä voidaan käyttää saostuskemikaalia, mikäli kuormaa halutaan poistaa enemmän tässä vaiheessa.

 


Ilmastus

Varsinainen biologinen käsittely tapahtuu ilmastusaltaissa, joita on 10 kpl. Niihin johdettavaan jäteveteen sekoitetaan aktiivilietettä, jota syntyy prosessissa. Lietteen bakteerit hajottavat jätevedessä olevat orgaaniset lika-aineet pienemmiksi yhdisteiksi. Ilmastusaltaiden pohjalla on joukko ilmastimia, joiden avulla altaisiin johdetaan happea. Bakteerit tarvitsevat happea hajottaessaan orgaanisia lika-aineita. Näin ne saavat energiaa elintoimintojaan ja lisääntymistään varten puhdistaen samalla vettä.

 


Selkeytys

Ilmastuksessa hajonneista orgaanisista aineista muodostuneet yhdisteet, kuollut bakteerimassa sekä jätevedestä saostetut fosfaatit muodostavat lietettä, joka erottuu puhdistetusta vedestä selkeytysaltaissa. Liete laskeutuu altaiden pohjalle ja puhdistettu vesi johdetaan typpeä poistavaan jälkikäsittelyyn, hiekkasuodatukseen. Selkeytysaltaita on yhteensä 12 kpl.

Pohjalle laskeutunut liete pumpataan takaisin sekoitusaltaaseen, jossa se sekoittuu tulevan jäteveden kanssa. Sen jälkeen se palautetaan ilmastusaltaisiin. Pintaliete pumpataan tulopumppaamoon jossa sekin sekoittuu tulevaan jäteveteen. Lietettä palautetaan prosessiin bakteerien ravinnonsaannin turvaamiseksi, ja siten niiden puhdistustoiminnan varmistamiseksi. Osa lietteestä poistetaan laitokselta lietteenkuivauksen kautta.

 

 


Hiekkasuodatus ja typenpoisto

Ympäristölupaehtojen kiristyneen typenpoistotason saavuttamiseksi vuonna 2012 valmistui laitoksen jälkikäsittely-yksiköksi typpeä poistava eli denitrifioiva hiekkasuodatin. Tässä prosessin viimeisessä vaiheessa vesi suodatetaan neljämetrisen hiekkapatjan läpi. Veteen lisätään tarvittaessa hiukan saostuskemikaalia sekä metanolia, joka toimii denitrifikaation vaatimana hiililähteenä.

Hiekkasuodatin toimii myös mekaanisesti poistaen puhdistetusta jätevedestä kiintoainetta.

Hiekkasuodatus on puhdistusprosessin viimeinen osa ja sen jälkeen vesi onkin niin puhdasta, että sen voi päästää mereen.

 


Flotaatio

Sade- ja sulamisvedet aiheuttavat valtavan kuormituksen biologiselle laitokselle. Nämä vedet voidaan johtaa suoraan biologisen prosessin ohi flotaatiolaitokseen kemiallisesti käsiteltäviksi, jolloin ne eivät häiritse itse prosessia. Näin kaikki jätevedet pystytään käsittelemään laitoksella, eikä mitään enää johdeta käsittelemättömänä mereen.

Toinen flotaatiolaitoksen käyttötapa tulee kysymykseen silloin, kun prosessissa esiintyy häiriöitä, joita saavat aikaan mm. teollisuuden myrkkypäästöt viemäriin. Tällöin puhdistustulos jää usein luvattoman heikoksi. Tällaisen veden jälkikäsittely flotaatiolla parantaa kuitenkin ulos laskettavan veden laadun jopa erinomaiseksi. Näin flotaatio toimii lisäksi veden laadun varmistajana.

 

 


Purkuputki

Kuva: Jaakko J. Salo

Prosessin viimeisen osan eli hiekkasuodatuksen jälkeen puhdistettu vesi johdetaan mereen 180 m pitkän purkuputken avulla. Påttin puhdistamo sijaitsee Palosaaren rannalla, josta purkuputki lähtee suoraan ulos kohti Varisselkää. Kun puhdistettu jätevesi puretaan hieman kauempana rannasta, merivirrat vievät mahdolliset ravintoaineet mukanaan ja levittävät nämä laajalle alueelle. Näin jäteveden haittavaikutukset ovat mahdollisimman pienet ja ympäristö pysyy puhtaana. Puhdistetussa jätevedessä on nykyään hyvin vähän ravintoaineita, koska puhdistusprosessia on kehitetty jo monta vuotta lupaehtojen saavuttamiseksi.

 

HUOM! TALVELLA JÄÄT PUHDISTAMON RANNASSA OVAT ERITTÄIN HEIKOT, SILLÄ PURKUPUTKESTA VIRTAA MYÖS TALVELLA +10 C° VETTÄ!


Lietteenkuivaus

Prosessin eri osissa syntynyttä lietettä johdetaan käsiteltäväksi tiivistämöihin, joiden pohjalta paksumpi liete pumpataan lingoille kuivattavaksi. Linkoja on kaksi kappaletta. Niihin johdettavaan lietteeseen lisätään kunnostuskemikaalia, polymeeria, joka tekee lietteen helpommin kuivattavaksi.

Kuivattu liete pumpataan lietesiiloon, josta se kuljetetaan kuorma-autolla Mustasaaressa sijaitsevalle Stormossenin jätteenkäsittelylaitokselle mädätettäväksi. Lietteestä syntyy vuodessa normaalisti noin 800 000 m³ (7.8Gw) biokaasua, josta jalostetaan liikennepolttoainetta jolla osa kaupungin linja-autoista kulkee. Lopputuotteena syntyy myös hajutonta maanparannusainetta.

 

 

Jatka laboratorioomme >>

 

 

Päivitetty 18.10.2023